
Ohin, onra boot ida hodi lidera organizasaun Nasoins Unidas nian iha Timor-Leste tanba ita marka aniversáriu dala-70 ba Deklarasaun Universál Direitus Umanus no mós rekoñese servisu umanitaria nain ida ONU nian, Sérgio Vieira de Mello.
Deklarasaun Universál Direitus Umanus hanesan naroman ne'ebé mak sai husi nakukun husi Funu Mundiál Daruak, ne’ebé kuaze rai hotu-hotu iha mundu sofre. Timor-Leste halo sakrifísiu ida ne'ebé boot ba ninia liberdade, no kontinua kombate ba ninia direitus umanus ba Independénsia.
Deklarasaun universál sai akordu ida hosi mundu tomak nia lider iha Sede organizasaun Nasoins Unidas nian, hodi hateten nafatin direitu sira ba ema ida-idak – la haree ba rasa, kór, relijiaun, seksu, lian, opiniaun polítika ka seluk, nasionál ka orijen sosiál, propriedade, moris ka estatutu seluk – ne'e iha direitu atu hetan.
Direitus umanus laos sai liafuan deit iha dokumentu ida. Lider Amerikanu boot Eleanor Roosevelt hateten ita atu hanoin-fali iha direitus umanus hahú: "Iha fatin ki'ik, besik ba uma – besik liu, no tan neʼe, sira la bele haree iha kualkér mapa husi mundu neʼe. [...] Oinseluk se direitu hirak ne'e iha sentidu , sira iha sentidu uitoan iha ne’ebé de'it. "
Ita hatene katak direitus umanus ameasadu iha nasaun barak iha mundu tomak: direitus ba ema sira ne'ebé laiha kbi’it liu pratikamente existe iha nasaun hotu-hotu; iha fatin barak feto, labarik no ema ho defisiénsia abuzivu; iha nasaun barak ita haree ona direitu ba grupu sosiedade sivil atu organiza, advokasia no hala'o protestu pasífiku, ne'ebé hetan moris.
Ita iha ona kazu jornalista sira ne'ebé hetan oho no traballadór umanitária mate no hetan intimidasaun; labarik sira ignoradu no kazu barak ema hetan diskriminasaun mós dala barak.
Ohin loron ita hanoin ita-nia-an katak ita hotu tenke hakaʼas an atu hametin direitus umanus ba ema hotu-hotu.
Iha kontestu ida-ne'e, ne’e sai kréditu ida ba lider Timor-Leste katak direitus umanus sai ona sentrál ba prosesu demokrátiku nian ne'ebé país ne'e hahú kedas iha independénsia. Nasaun ida ne'e bele orgullu ho ninia lideransa globál hodi defende direitus umanus.
Iha tinan oin mai (2019) Timor-Leste iha tan oportunidade atu hametin prátika direitus umanus. Governu Timor-Leste prepara hela ninia Revizaun Nasionál Voluntáriu kona-ba Objetivu Dezenvolvimentu Sustentável, ne'ebé sei aprezenta iha Forun Nivel Aas iha tinan 2019 nia laran. Timor-Leste sei fó mós sei informa kona-ba nia progresu ba Konvensaun Halakon Diskriminasaun sira iha forma oi-oin hasoru Feto, no tinan oin mai mós iha aniversáriu dala 60 ba deklarasaun kona-ba Direitu Labarik ne'ebé adota husi Nasoins Unidas nian iha 1959.
Mundu nia matan sei hare progresu país nian no área sira seluk ba dezenvolvimentu no direitus umanus. Oportunidade di'ak ba Timor-Leste hodi hatudu ninia kompromisu ne'ebé kontinua no lideransa globál iha direitus umanus, liu-liu tanba nasaun prepara hela atu selebra tina 20 dezde referendu iha Timor-Leste.
Ohin mós ita haree eransa kampiaun boot direitus umanus nian, Sergio de Mello, neʼebé lori Timor-Leste iha ninia independénsia. Ida-neʼe mak kréditu ida ba povu Timor-Leste, katak prémiu públiku ne’e iha depois kampiaun ba justisa no liberdade. Haʼu hakarak fó parabéns ba kuorum hotu-hotu, no klaru ba manán nain prémiu prestigiu ida ne’e, no ita iha Nasoens Unidas iha Timor-Leste tenke buka hodi kontinua ami-nia servisu hamutuk ho imi atu avansa ba aspirasaun povu iha rai ida ne'e.
Sérgio Vieira de Mello diplomata Brazileira Nasoins Unidas nian ida ne'ebé serbisu ba Nasoens Unidas ba liu tinan 34, hetan respeitu no hahiʼi iha mundu tomak ba nia esforsu iha programa polítika no umanitária Nasoens Unidas nian. Nia títulu póstumu simu Prémiu Nasoens Unidas nian iha Kampu kona-ba Direitus Umanus iha tinan 2003.
Nia mate iha Canal Hotel iha Iraq hamutuk ho ninia staff 20 seluk iha iha loron 19 fulan Agostu tinan 2003 momentu ne’e servisu hanesan Reprezentante Espesiál Sekretáriu Jerál ONU iha Iraq.
Sr. de Mello, nia sai Administradór ONU iha governu Tranzitóriu iha Timor-Leste husi fulan-Dezembru tinan-1999 ba fulan Maiu tinan 2002, orienta Timor-Leste ba independénsia iha tinan 2002.
Timor-Leste http://www.sergiovdmfoundation.org/about-sergio/biography/